- Ihmissudet.

Kuun lapset ovat yön olentoja, jotka kykenevät muuttumaan täysikuun aikaan ihmismuodostaan ihmissusimuotoonsa. Ihmissudeksi pystyy tulemaan joko puremahaavan- tai lykantrooppi-nimiseen tautiin sairastumisen välityksellä. Tai sitten geeniperimänsä takia, jos mutaatiogeeni siirtyy sukupolvelta toiselle. Nuoret, etenkin vasta ihmissusiksi tulleet henkilöt kokevat täysikuun aikana muuttumissession kivuliaana tapahtumana, jolloin nuori ihmissusi alkaa menettämään itsestään kontrollia, ja inhimilliset piirteet väistyvät petomaisen puoliskon, ja eläimellisten viettejen-ja vaistojen tieltä syrjään. Ihmissuden muuttuessa, tämän kallo muokkaantuu, otsa laajenee, ja nenänvarresta kehittyy nopeahkosti kuononselkämys, samalla myös alaleuka työntyy eteenpäin, ja leukalihakset vahvistuvat ja kehittyvät todella nopeasti. Ihon alta työntyy paksuhko, lämpöä eristävä turkki, jonka väritys määrittyy hiustenvärin perusteella. Susimaiset korvat työntyvät päälaelle, ja henkilön raajat muuttuvat susimaisemmiksi. Ikenet turpoavat kuonon kehittyessä, ja ienrajasta verta tihkuessa myös suurehkot, veitsenterävät, loivasti taaksepäin kaartuvat raateluhampaat työntyvät esiin. Ihmissuden värttinäluut eivät lukittaudu kyynärtaipeisiin, joten olento kykenee liikuttamaan vaivattomasti käsivarsiaan, ja tarttumaan kättä pidemmästä, esimerkiksi aseenvarresta kiinni, ja käyttämään sitä taidokkaasti. Käsivarsien hyvä liikkuvuus mahdollistaa myös kiipeilyn esimerkiksi puissa. Ihmissuden vakiovarusteisiin siis kuuluvat voimakkaiden leukojen, ja veitsenterävien hampaiden lisäksi myös suipohkot, paksuhkot kynnet, jotka työntyvät sormien ihopoimujen alta esiin hänen muuttuessa ihmissusimuotoonsa. Kynnet antavat hyvin pitoa esimerkiksi litteillä, liukkailla pinnoilla, miksei myös uhrin paikalla pidossa. Jäntevä, kestävä ja voimaa uhkuva lihaksisto, sekä taipuisa selkäranka mahdollistavat ketterän liikkumisen, sekä sen, että ihmissusi kykenee ihmissusimuodossaankin kulkemaan pystyasennossa, eli kahdella raajalla ihmismäisesti, tai neljällä raajalla, suden kehon liikkumisessa käyttäytymistä jäljitellen. Ihmissudet sulautuvat melko hyvin ihmismuodossaan tavallisten maallikoiden joukkoon, eivätkä poikkea heistä juurikaan ulkonäöltään tai ruumiinrakenteeltaan. Käyttäytymisessä on kuitenkin pieniä eroja; ihmissusi hermostuu ja ärsyyntyy tavallista kuolevaista herkemmin ja saattaa käydä kimppuun aggressiivisesti pahoin ärsytettynä. He ovat erityisesti heikkoja pyhällevalolle, sekä hopealle, jotka vaurioittavat pahoin alamaailmasta tulleen pedon kehoa. Tarpeeksi hopeaa saatuaan kehoonsa ihmissusi kuolee, ja muuttuu ihmismuotoonsa kuolinhetkellään, ellei ollut jo siinä muodossa aiemmin.